Udi.fi

Käyttöliittymäsuunnittelu eli UI-suunnittelu (User Interface Design) on prosessi, jossa suunnitellaan ja luodaan visuaalisesti houkutteleva ja toiminnallisesti tehokas käyttöliittymä, jonka kautta käyttäjät voivat vuorovaikuttaa tietokoneohjelmiston, verkkosivuston tai mobiilisovelluksen kanssa. 

Käyttöliittymäsuunnittelun tavoitteena on sekä tehdä käyttäjäkokemuksesta miellyttävä, helppokäyttöinen ja intuitiivinen että vastata käyttäjien tarpeisiin ja odotuksiin. Hyvin suunniteltu käyttöliittymä kannustaa käyttäjiä palaamaan käyttämään palvelua uudelleen ja edistää positiivista brändikuvaa.

Värit käyttöliittymässä: Tunnelman luoja ja käyttäjäkokemuksen vahvistaja

Värit herättävät erilaisia tunteita ja mielialoja. Esimerkiksi rauhalliset ja pehmeät sävyt, kuten sininen ja vihreä, voivat luoda rauhallisen ja rentouttavan tunnelman, kun taas kirkkaat ja eloisat värit, kuten punainen ja keltainen, viestivät energisyyttä ja innostusta. 

On tärkeää valita värit, jotka tukevat käyttöliittymän tavoitetta ja sopivat sen käyttötarkoitukseen. Esimerkiksi verkkokaupan käyttöliittymässä hillityt ja tyylikkäät värit voivat luoda luottamusta ja houkutella ostoksille, kun taas viihdealustan, kuten nettikasinon, käyttöliittymässä voi käyttää hyvinkin värikkäitä ja leikkisiä sävyjä, jotka innostavat käyttäjiä tutkimaan sisältöä tarkemmin.

Tunnelman luomisen ja huomion herättämisen lisäksi värit ovat tehokas tapa luoda visuaalinen hierarkia, joka auttaa käyttäjiä jäsentämään tietoa nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että tärkeät elementit, kuten toimintopainikkeet, voivat erottua käyttöliittymässä voimakkaammilla tai kontrastisilla väreillä. Näin käyttäjä pystyy helposti keskittymään olennaiseen informaatioon.

Värivalikoima on hyvä rakentaa huolella ja varmistaa, että käytetyt värit toimivat harmoniassa keskenään. Liiallinen värien käyttö tai ristiriitainen värivalinta voi nimittäin häiritä käyttäjää ja heikentää käyttöliittymän selkeyttä. Värien käyttöä voidaan testata suoraan käyttäjien kanssa varmistamaan, että valittu värimaailma tukee sivuston tavoitetta. 

Visuaaliset elementit: Selkeä käyttöliittymäsuunnittelu

Visuaaliset elementit ovat toinen keskeinen osa käyttöliittymää, ja ne ovat suunniteltu helpottamaan käyttäjän navigointia ja vuorovaikutusta sovelluksen tai verkkosivuston kanssa. 

Tässä on tarkemmin selitetty erilaisia visuaalisia elementtejä ja niiden merkitystä käyttöliittymässä:

• Painikkeet: Painikkeet ovat interaktiivisia elementtejä, jotka kutsuvat käyttäjää tekemään tietyn toiminnon. Ne voivat olla esimerkiksi verkkokaupassa ”Lisää ostoskoriin”, ”Siirry kassalle” tai ”Peruuta”. Painikkeet erottuvat usein selkeästi ja ovat yleensä suurempia ja/tai erivärisiä, jotta ne ovat helposti havaittavissa ja erottuvat muista sisällön osista.
• Ikonit: Ikoneita käytetään symboloimaan erilaisia toimintoja tai käsitteitä. Hyvin suunnitellut ikonit ovat intuitiivisia ja auttavat käyttäjiä tunnistamaan toiminnon nopeasti. Esimerkiksi hammasratasikoni voi symboloida asetuksia, sydänikoni voi tarkoittaa ”tykkää” tai ”suosikki”, jne.
• Kuvat ja grafiikka: Käyttöliittymässä käytetyt kuvat ja grafiikka voivat auttaa selventämään sisältöä ja tehdä siitä visuaalisesti houkuttelevampaa. Esimerkiksi tuotekuvat verkkokaupassa auttavat käyttäjiä näkemään, millainen tuote on kyseessä. Nettikasinoilla pelien pikakuvakkeet antavat osviittaa siitä, millainen viihdekokemus on luvassa.
• Valikot: Valikot ovat käyttöliittymän osia, jotka sisältävät luettelon eri toiminnoista tai vaihtoehdoista. Ne voivat olla päävalikkoja, alavalikkoja tai pudotusvalikkoja, ja auttavat järjestämään toiminnot selkeästi sekä säästävät tilaa käyttöliittymässä.
• Tila- ja latausilmaisimet: Nämä elementit kertovat käyttäjälle, että sovellus tai sivu on aktiivinen tai latautumassa. Esimerkiksi pyörivä latausilmaisin voi kertoa, että tietoja haetaan tai että toimintoa odotetaan.

Kaikki visuaaliset elementit on suunniteltava huolellisesti ottaen huomioon käyttäjäkokemus ja -tarpeet. Ne voivat auttaa käyttäjiä hahmottamaan, mitä käyttöliittymässä voi tehdä, miten siellä navigoidaan ja mitä odottaa eri toimintojen käytöstä. Graafiset elementit voivat myös auttaa luomaan visuaalista ilmettä ja parantaa brändin tunnistettavuutta.

Tehokas asettelu: Käyttäjäystävällinen navigointi

Käyttöliittymän asettelu on keskeinen suunnittelun osa-alue, joka määrittelee, miten eri visuaaliset elementit sijoitetaan näytölle tai käyttöliittymän alueelle. Selkeä ja järjestelmällinen asettelu on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan käyttäjän kykyyn löytää tarvittavat toiminnot, tieto ja navigoida käyttöliittymässä. 

Elementtien järjestäminen loogisesti auttaa käyttäjää hahmottamaan, miten käyttöliittymä toimii ja miten siellä navigoidaan. Tärkeät toiminnot tulisi sijoittaa helposti havaittaviin paikkoihin, jotta käyttäjät eivät joudu etsimään niitä liian pitkään.

Asettelu auttaa luomaan informaation hierarkian, jossa tärkeämpi ja kiinnostavampi sisältö erottuu selvästi. Käyttöliittymässä voi olla esimerkiksi suurempia ja korostettuja elementtejä, jotka kiinnittävät käyttäjän huomion ensin. Hyvin suunniteltu asettelu voi vähentää kognitiivista kuormitusta eli ajatustyötä, jonka käyttäjä joutuu tekemään yrittäessään ymmärtää käyttöliittymän toimintaa.

Kun käyttöliittymä on suunniteltu responsiiviseksi, sen asettelu muuttuu saumattomasti eri näyttökokoille ja laitteille. Tämä on erityisen tärkeää mobiililaitteiden käytössä, jossa rajoitettu näyttötila vaatii harkittua elementtien järjestelyä, jotta käyttökokemus pysyy optimaalisena riippumatta siitä vieraillaanko sivustolla pöytäkoneelta, tabletilta tai älypuhelimelta käsin.

Typografian voima käyttöliittymäsuunnittelussa: Selkeästi luettava ja brändin tunnistettavuutta korostava teksti

Typografia on käyttöliittymäsuunnittelun ehkä aliarvostetuin osa, joka käsittää kaikki tekstin ulkoasua koskevat elementit, kuten:

• fontit
• fonttikoot
• rivivälit
• tekstityylit
• muut tekstiin liittyvät visuaaliset päätökset. 

Oikein valittu typografia voi kuitenkin merkittävästi parantaa tekstin luettavuutta, houkuttelevuutta ja ymmärrettävyyttä, joten mistään tyhjänpäiväisyydestä ei ole kyse.

Selkeästi luettava teksti on ensiarvoisen tärkeää käyttöliittymissä, sillä se välittää informaation käyttäjälle. Oikeanlaiset fontit ja fonttikoot varmistavat sen, että teksti on helppolukuista eri näyttökooissa ja erilaisilla laitteilla. Liian pieni tai epäselvä fontti voi tehdä tekstistä vaikeasti havaittavaa ja ymmärrettävää, mikä heikentää käyttöliittymän käytettävyyttä. 

Typografia auttaa luomaan hierarkian tekstin sisällä ja painottamaan tärkeää tietoa. Otsikot, väliotsikot ja kappalejaot voivat olla eri fontteja tai kokoja, mikä auttaa käyttäjiä hahmottamaan, mikä osa tekstistä on tärkeämpää kuin toinen. Kohtuus kuitenkin kaikessa, sillä liian monta eri fonttia voi aiheuttaa häiriötä ja vaikeuttaa tekstin lukemista.

Typografia on tärkeä osa käyttöliittymän visuaalista ilmettä ja brändin tunnistettavuutta. Valitut fontit ja tekstityylit tulisi olla linjassa yrityksen tai brändin visuaalisen ilmeen kanssa. Tämä auttaa vahvistamaan brändin tunnistettavuutta ja yhtenäisyyttä eri kanavissa.

Lisäksi erilaiset fontit ja tekstityylit voivat välittää erilaisia tunteita ja tunnelmia. Esimerkiksi serif-fontit voivat luoda perinteisen ja asiallisen tunnelman, kun taas sans-serif-fontit voivat olla modernimpia ja rennompia. 

Visuaalinen vuorovaikutus: Kohti kokonaisvaltaisempaa käyttäjäkokemusta 

Visuaalisessa vuorovaikutuksessa käyttäjä ja käyttöliittymä ovat aktiivisessa yhteydessä keskenään. 

Tässä muutamia esimerkkejä:

• Painikkeiden tilan muutos: Kun käyttäjä klikkaa painiketta, sen ulkoasu voi muuttua hetkellisesti osoittamaan, että toiminto on aktivoitu tai että käyttäjän toiminta on rekisteröity. Tämä voi sisältää painikkeen värin muutoksen, reunuksen animaation tai tilan muutoksen ikonissa.
• Linkkien korostaminen: Kun käyttäjä vie hiiren linkin päälle tai koskettaa sitä mobiililaitteella, linkki voi korostua alleviivaamalla tai muuttamalla värinsä. Tämä auttaa käyttäjää tunnistamaan, että kyseessä on aktiivinen linkki ja se on klikattavissa.
• Valikkoelementtien paljastaminen: Valikot voivat avautua tai paljastua visuaalisesti, kun käyttäjä vie hiiren tai sormen valikkoelementin päälle. Tämä auttaa käyttäjää näkemään, mitä vaihtoehtoja on saatavilla ja miten navigoida eteenpäin.
• Kuvakkeiden animointi: Kuvakkeita voidaan animoida visuaalisesti reagoimaan käyttäjän toimintaan. Esimerkiksi latausikonin animointi voi kertoa, että järjestelmä on työskentelemässä. 

Visuaalinen vuorovaikutus on ratkaisevan tärkeä käyttäjäkokemuksessa, koska se mahdollistaa käyttäjän ja käyttöliittymän välisen aktiivisen vuorovaikutuksen. Se tarjoaa käyttäjälle visuaalista palautetta heidän toiminnoistaan ja auttaa heitä hahmottamaan käyttöliittymän toimintaa, mikä parantaa käyttäjän sitoutumista ja tyytyväisyyttä. Kilpailijat jäävät jalkoihin, ja asiakastyytyväisyys kukoistaa.

Rahapelaaminen Internetissä on kasvanut isoksi, maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi. Uusia markkinoita avautuu jatkuvasti, ja entisilläkin kysyntä jatkuu vahvana. Suomi, innokkaiden pelaajien maa, yksi tuottoisimmista.

Tämä on luonnollisesti johtanut myös kovaan kilpailuun pelisivustojen eli nettikasinoiden ja online-vedonvälittäjien välillä. Suomenkielisiä sivustoja on tarjolla jopa useita satoja, uusia on julkaistu tusinoittain pelkästään vuoden 2021 aikana.

Tyypillisesti joukosta on pyritty erottumaan etenkin isoilla tarjouksilla. Näihin on varmasti moni törmännyt esimerkiksi Facebook-mainoksissa. Tarjolla on bonusrahaa, ilmaiskierroksia ja ehkä erilaisia arvontoja. Ongelmana tässä rahapeliyhtiöiden kannalta on että monet rahapelien harrastajat etsivät näitä uusia tarjouksia, hyödyntävät ne siirtyvät jälleen uudelle pelisivustolle. Vaikka rahapeleissä niin sanottu talon etu takaa tuoton pitkällä aikavälillä, voivat nämä tarjoushaukat kääntää toiminnan jopa tappiolliseksi, tai ainakin heikentää tuottoa.

Tähän vastauksena ovat olleet erilaisten ehtojen lisääminen tarjouksiin. Pelaajien on esimerkiksi pelattava tietyn summan verran, tietyissä rajatuissa peleissä jotta bonusrahan saa omaksi. Näistä syntyy usein kiistatilanteita kuluttajien eli pelaajien ja pelintarjoajien välille. Näistä voi lukea lisää keskustelupalstoilta ja pelaajien palautteita kokoavilta sivuilta kuten kasinokokemuksia.com

Näiden tarjousten ohella pelaajia houkutellaan erilaisilla teemoilla, nettikasinoilla näkyy muun muassa erilaisia animaatiohahmoja ja julkkiksia. Heikkoutena on että useimmat pelisivustot pohjimmiltaan nojaavat samojen rajallisten pelintekijöiden tuottamiin rahapeleihin. Teeman takaa paljastuvat kasinot ovat lopulta melko samankaltaisia keskenään. Vain harvat todella hyödyntävät pelaajien kokemuksia pelisivuston suunnittelussa. Käyttäjälähtöinen innovointi on alalla osin alkutekijöissään.

Yhdellä osa-alueella ollaan nopeita reagoimaan, nimittäin uusien maksuväline-innovaatioiden omaksumisessa. Lähes kaikki yleensäkään markkinoilla olevat uudet maksutavat on valjastettu myös tähän käyttöön. Rahapelisivustoille on mahdollista netissä tallettaa luottokorttien ja verkkopankin ohella esimerkiksi mobiilimaksulla (Siru), erilaisilla nettilompakoilla ja kasvavissa määrin myös kryptovaluutoilla.

Myös itse sivuston käyttäjäkokemukseen panostaneet sivustot kuitenkin jäävät eritavalla käyttäjien mieleen, ja voi syntyä vuosia kestävä asiakassuhde. Yksi keskeinen ominaisuus on palkitsemisjärjestelmä, joka tuo hyötyjä myös muille kuin uusille asiakkaille. Myös vaihtuvat kampanjat ja ajan tasalla pidettävä pelivalikoima auttavat tässä.

Selkeä voittajakonsepti ovat olleet niin sanotut pikakasinot.

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu eli User-Centered Design tarkoittaa tuote- ja palvelumuotoilua jossa lähtökohtana ovat loppukäyttäjän tarpeet. Asiakas pidetään keskiössä koko prosessin ajan, ja heitä myös osallistetaan aktiivisesti. Pioneerina pidetään Donald A. Normanin tutkimuksia. Hänen kirjansa User Centered System Design: New Perspectives on Human-computer Interaction julkaistiin vuonna 1986.

Periaatteita ovat muun muassa:

• Palvelun helppokäyttöisyys ja saavutettavuus
• Vaiheiden yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen
• Muokkautuvuus palautteen myötä

Osallistamisessa käytetään hyödyksi haastatteluja, prototyyppien käyttäjätestejä ja myös todellisten käyttötilanteiden observointia. Uusien innovaatioiden kohdalla voi olla hankalaa saada ihmiset muotoilemaan toiveensa: uuden palvelun tai tuotteen mahdollisuuksia ei ehkä vielä hahmoteta. Kehittäjien näkökulmasta vaaditaan käyttäjien kunnioitusta: ”virheellisessä” käytössä vika on ensisijaisesti palvelussa ei käyttäjän tietämättömyydessä.

Vaiheistuksessa lähtökohdaksi otetaan yleensä käyttökontekstin ymmärtäminen. Sen pohjalta laaditaan vaatimukset ja laaditaan ratkaisu. Tätä testataan iteroiden, palaten tarvittaessa taaksepäin, jopa aivan alkuun.