Käyttäjäkokemusten hyödyntäminen pelisivustojen suunnittelussa

Rahapelaaminen Internetissä on kasvanut isoksi, maailmanlaajuiseksi liiketoiminnaksi. Uusia markkinoita avautuu jatkuvasti, ja entisilläkin kysyntä jatkuu vahvana. Suomi, innokkaiden pelaajien maa, yksi tuottoisimmista.

Tämä on luonnollisesti johtanut myös kovaan kilpailuun pelisivustojen eli nettikasinoiden ja online-vedonvälittäjien välillä. Suomenkielisiä sivustoja on tarjolla jopa useita satoja, uusia on julkaistu tusinoittain pelkästään vuoden 2021 aikana.

Tyypillisesti joukosta on pyritty erottumaan etenkin isoilla tarjouksilla. Näihin on varmasti moni törmännyt esimerkiksi Facebook-mainoksissa. Tarjolla on bonusrahaa, ilmaiskierroksia ja ehkä erilaisia arvontoja. Ongelmana tässä rahapeliyhtiöiden kannalta on että monet rahapelien harrastajat etsivät näitä uusia tarjouksia, hyödyntävät ne siirtyvät jälleen uudelle pelisivustolle. Vaikka rahapeleissä niin sanottu talon etu takaa tuoton pitkällä aikavälillä, voivat nämä tarjoushaukat kääntää toiminnan jopa tappiolliseksi, tai ainakin heikentää tuottoa.

Tähän vastauksena ovat olleet erilaisten ehtojen lisääminen tarjouksiin. Pelaajien on esimerkiksi pelattava tietyn summan verran, tietyissä rajatuissa peleissä jotta bonusrahan saa omaksi. Näistä syntyy usein kiistatilanteita kuluttajien eli pelaajien ja pelintarjoajien välille. Näistä voi lukea lisää keskustelupalstoilta ja pelaajien palautteita kokoavilta sivuilta kuten kasinokokemuksia.com

Näiden tarjousten ohella pelaajia houkutellaan erilaisilla teemoilla, nettikasinoilla näkyy muun muassa erilaisia animaatiohahmoja ja julkkiksia. Heikkoutena on että useimmat pelisivustot pohjimmiltaan nojaavat samojen rajallisten pelintekijöiden tuottamiin rahapeleihin. Teeman takaa paljastuvat kasinot ovat lopulta melko samankaltaisia keskenään. Vain harvat todella hyödyntävät pelaajien kokemuksia pelisivuston suunnittelussa. Käyttäjälähtöinen innovointi on alalla osin alkutekijöissään.

Yhdellä osa-alueella ollaan nopeita reagoimaan, nimittäin uusien maksuväline-innovaatioiden omaksumisessa. Lähes kaikki yleensäkään markkinoilla olevat uudet maksutavat on valjastettu myös tähän käyttöön. Rahapelisivustoille on mahdollista netissä tallettaa luottokorttien ja verkkopankin ohella esimerkiksi mobiilimaksulla (Siru), erilaisilla nettilompakoilla ja kasvavissa määrin myös kryptovaluutoilla.

Myös itse sivuston käyttäjäkokemukseen panostaneet sivustot kuitenkin jäävät eritavalla käyttäjien mieleen, ja voi syntyä vuosia kestävä asiakassuhde. Yksi keskeinen ominaisuus on palkitsemisjärjestelmä, joka tuo hyötyjä myös muille kuin uusille asiakkaille. Myös vaihtuvat kampanjat ja ajan tasalla pidettävä pelivalikoima auttavat tässä.

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu eli User-Centered Design tarkoittaa tuote- ja palvelumuotoilua jossa lähtökohtana ovat loppukäyttäjän tarpeet. Asiakas pidetään keskiössä koko prosessin ajan, ja heitä myös osallistetaan aktiivisesti. Pioneerina pidetään Donald A. Normanin tutkimuksia. Hänen kirjansa User Centered System Design: New Perspectives on Human-computer Interaction julkaistiin vuonna 1986.

Periaatteita ovat muun muassa:

  • Palvelun helppokäyttöisyys ja saavutettavuus
  • Vaiheiden yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen
  • Muokkautuvuus palautteen myötä

Osallistamisessa käytetään hyödyksi haastatteluja, prototyyppien käyttäjätestejä ja myös todellisten käyttötilanteiden observointia. Uusien innovaatioiden kohdalla voi olla hankalaa saada ihmiset muotoilemaan toiveensa: uuden palvelun tai tuotteen mahdollisuuksia ei ehkä vielä hahmoteta. Kehittäjien näkökulmasta vaaditaan käyttäjien kunnioitusta: ”virheellisessä” käytössä vika on ensisijaisesti palvelussa ei käyttäjän tietämättömyydessä.

Vaiheistuksessa lähtökohdaksi otetaan yleensä käyttökontekstin ymmärtäminen. Sen pohjalta laaditaan vaatimukset ja laaditaan ratkaisu. Tätä testataan iteroiden, palaten tarvittaessa taaksepäin, jopa aivan alkuun.

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta – User Driven Innovation

Valtion ja muiden isojen toimijoiden innovaatiopolitiikka koetaan usein ylhäältä ohjatuksi. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisellä innovaatiotoiminnalla pyritään aktivoimaan ruohonjuuritason tekijöiden voimavaroja. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja julkisten palveluiden uudistaminen.

Innovaatioita voi syntyä yritysten T&K toiminnan ohella myös julkisella puolella ja yksityisten kansalaisten keskuudessa. Näiden tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii avointa asennetta.

Yksi käytännön keino on julkisten tietokantojen avaaminen innovaattoreiden hyödynnettäväksi. Esimerkkinä tästä maanmittauslaitoksen karttatietojen vapauttaminen ilmaiskäyttöön. Karttoja voi ladata maksutta omaan käyttöön. Avoimen datan pohjalle voidaan sitten kehittää erilaisia sovelluksia kuten reittioppaita.

Palvelumuotoilu on yksi tärkeä osa-alue. Tähän voidaan myös julkisella sektorilla yhä tehokkaammin osallistaa kansalaisia eli palveluiden käyttäjiä.

Siirry sivun alkuun