Kirjoittaja: Marco

Käyttäjäkeskeisen suunnittelun periaatteet

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu eli User-Centered Design tarkoittaa tuote- ja palvelumuotoilua jossa lähtökohtana ovat loppukäyttäjän tarpeet. Asiakas pidetään keskiössä koko prosessin ajan, ja heitä myös osallistetaan aktiivisesti. Pioneerina pidetään Donald A. Normanin tutkimuksia. Hänen kirjansa User Centered System Design: New Perspectives on Human-computer Interaction julkaistiin vuonna 1986.

Periaatteita ovat muun muassa:

  • Palvelun helppokäyttöisyys ja saavutettavuus
  • Vaiheiden yksinkertaistaminen ja virtaviivaistaminen
  • Muokkautuvuus palautteen myötä

Osallistamisessa käytetään hyödyksi haastatteluja, prototyyppien käyttäjätestejä ja myös todellisten käyttötilanteiden observointia. Uusien innovaatioiden kohdalla voi olla hankalaa saada ihmiset muotoilemaan toiveensa: uuden palvelun tai tuotteen mahdollisuuksia ei ehkä vielä hahmoteta. Kehittäjien näkökulmasta vaaditaan käyttäjien kunnioitusta: ”virheellisessä” käytössä vika on ensisijaisesti palvelussa ei käyttäjän tietämättömyydessä.

Vaiheistuksessa lähtökohdaksi otetaan yleensä käyttökontekstin ymmärtäminen. Sen pohjalta laaditaan vaatimukset ja laaditaan ratkaisu. Tätä testataan iteroiden, palaten tarvittaessa taaksepäin, jopa aivan alkuun.

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta – User Driven Innovation

Valtion ja muiden isojen toimijoiden innovaatiopolitiikka koetaan usein ylhäältä ohjatuksi. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisellä innovaatiotoiminnalla pyritään aktivoimaan ruohonjuuritason tekijöiden voimavaroja. Tavoitteena on yritysten kilpailukyvyn parantaminen ja julkisten palveluiden uudistaminen.

Innovaatioita voi syntyä yritysten T&K toiminnan ohella myös julkisella puolella ja yksityisten kansalaisten keskuudessa. Näiden tunnistaminen ja hyödyntäminen vaatii avointa asennetta.

Yksi käytännön keino on julkisten tietokantojen avaaminen innovaattoreiden hyödynnettäväksi. Esimerkkinä tästä maanmittauslaitoksen karttatietojen vapauttaminen ilmaiskäyttöön. Karttoja voi ladata maksutta omaan käyttöön. Avoimen datan pohjalle voidaan sitten kehittää erilaisia sovelluksia kuten reittioppaita.

Palvelumuotoilu on yksi tärkeä osa-alue. Tähän voidaan myös julkisella sektorilla yhä tehokkaammin osallistaa kansalaisia eli palveluiden käyttäjiä.

Siirry sivun alkuun