Nykypäivän innovaatiopuhe on pahimmillaan, kuin laiha kesäkeitto, joka vie nälän mutta ei tarjoa ruokailijalle makuelämyksiä. Innovaation käsitteellä ei ole selkeitä tarkasti määriteltyjä rajoja, mutta se ei ole keksintö, joksi se monien mielissä helposti kääntyy. Innovaatio on ennen muuta suhteellinen käsite — siinä on ainakin jossakin määrin jotakin uutta verrattuna aiempaan. Missä määrin ja mitä tämä uusi on, ei kuitenkaan helposti taivu mitattavaksi vaan jää käyttäjän ja asiakkaan määriteltäväksi.

Myös elämys on moniselitteinen sana, vaikkakin siihen liittyy tyypillisesti ajatus voimakkaasta ainutlaatuisesta kokemuksesta. Rakkaassa suomenkielessämme kokemus sisältää osin samoja elementtejä. Elämyksellisyys ja elämysten tuottaminen on jotakin sellaista, millä pyritään synnyttämään ja tarjoamaan myönteisiä kokemuksia käyttäjille. Periaatteessa elämyksellisyys voi olla osa mitä tahansa markkinoilla olevaa tuotetta, palvelua tai ratkaisua. Jossakin tapauksissa, kuten esimerkiksi matkailussa ja peliteollisuudessa, liiketoiminnan ydin rakentuu elämysten tarjoamisen ympärille. Toisaalla taas elämyksellisyys on tärkeä ”lisäominaisuus” tuotteissa ja palveluissa — riittää kun muistaa, millä tavalla meille kuluttajille markkinoidaan autoja ja muita kuluttajatuotteita.

Tämä näkökulma haastaa pohtimaan sitä, mistä tekijöistä tuotteen arvo käyttäjälle oikeastaan muodostuu. Kyse ei ole vain siitä, että tuote täyttää tietyn tarkoituksen vaan yhtälailla siitä tarjoaako se käyttäjälle mielekkään, henkilökohtaisesti merkityksellisen mahdollisuuden osallistua arvon luomiseen.

Miten tämä kaikki liittyy käyttäjälähtöisyyteen, udi.fi sivuston teemaan? Yksinkertaisesti kyse on siitä, että käyttäjä- tai ehkä paremmin ihmislähtöisyys on sisäänrakennettu piirre kaikissa tuotteissa ja palveluissa, jotka tarjoavat ihmisille mahdollisuuden henkilökohtaisesti merkityksellisiin kokemuksiin. Elämys perustuu aina jossakin määrin yhdessä luomiseen — ilman yleisöä konsertti ei olisi konsertti. Sama pätee arjen pieniin elämyksiin, joiden syntymisessä tuotteilla ja palveluilla on mahdollistava rooli.

Monet yritykset ovat ymmärtäneet tuotteiden ja palveluiden elämyksellisen puolen merkityksen erottautumis- ja kilpailutekijänä. Selvästi tämä näkyy kuluttajamarkkinoilla ihmisten vapaa-ajasta kilpailtaessa. Huvipuistot ja matkailupalveluiden tarjoajat etsivät jatkuvasti uusia keinoja tarjota kävijöille mieleenpainuvia kokemuksia. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että myös yritysmarkkinoilla ihmisen, asiakasyrityksen työntekijän — vaikkapa varaston trukinkuljettajan — kokemusten ja mieltymysten huomioimisella tuotteissa voidaan erottautua kilpailijoista ja samalla lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä, oppimista ja tuottavuutta. Tässä tapauksessa kyse on pienistä arjen elämyksistä ja kokemuksista, jotka lisäävät työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä.

Innovaatiotoiminnassa onkin tarve ymmärtää, mistä uusiin kehitettäviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä elämys muodostuu. Parhaimmillaan elämyksellisten elementtien huomioimisella ja käyttäjien osallistamisella tuotekehityksessä voidaan maustaa muuten laimeaksi jäävää innovaatiokeitosta.