Käyttäjälähtöisyys tukee diabeteslasten omahoitoa
Terveysteknologiatuotteita kehittävä Modz sai alkusysäyksensa nykyisen tuotekehitysjohtaja Salla Kosken opiskelijavaihdon aikana, jossa teollisen muotoilun opiskelijan piti suunnitella kannettava terveysmonitori. Markkinaselvitystä tehdessään Koski huomasi, ettei lapsille ole tarjolla terveysteknologiatuotteita.
– Lähdin kehittämään diabeteslapsille suunnattua verensokerimittaria, ja mietin erityisesti sitä, miten tätä kohderymää voisi motivoida säännölliseen omahoitoon, Koski muistelee. Lopputuloksena syntyi ranteessa kulkeva verensokerimittari ja vyötärölle kiinnitettävä liikuntamittari. Mr.Modz muistuttaa käyttäjää verensokerin mittauksesta ja lähettää mittaustuloksen vanhempien kännykkään sekä hoitotiimin webtaulukkoon.
Lasten arkea luotaamassa
Koski tutki lopputyössään verensokerimittarin käyttäjävaatimusten määrittelyä neljän lapsen kanssa, jonka jälkeen hän perehtyi diabeteslasten ja heidän hoitotiiminsä tarpeisiin luotaamisen (design probes) avulla.
– Luotaimet ovat tehtäviä, joiden avulla loppukäyttäjät dokumentoivat elämäänsä esimerkiksi pitämällä piirrospäiväkirjaa diabeteksen hoidosta tai käyttämällä epämiellyttävyysjanaa, Koski kertoo.
Neljä diabeteslasta perheineen osallistui viikon mittaiseen luotaamiseen, jossa he dokumentoivat elämäänsä valokuvaamalla, kirjoittamalla, piirtämällä ja askartelemalla. Lisäksi heitä haastateltiin 3–4 kertaa prosessin eri vaiheissa. Luotaamisen lopputuloksena syntyi kaulassa pidettävä verensokerimittari, jonka mukana kulkivat kotiavain ja kaikki hoitotarvikkeet.
Käyttäjälähtöisyys vaatii luopumista
Koski näkee käyttäjälähtöisyyden terveydenhuollon teknologioiden elinehtona. Kosken mukaan käyttäjien kuunteleminen ja heidän tarpeitaan vastaavan tuotteen suunnitteleminen vaatii suunnittelijalta luopumista.
– Harmillisen monet tuotteet on kehitetty hoitohenkilökunnan näkökulmasta, vaikka ne on tarkoitettu loppukäyttäjän omahoidon tueksi. Usein törmää myös siihen, ettei laitteen suunnittelijoilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, miten loppukäyttäjä tulee laitetta käyttämään. Suunnittelijan näkökulmasta ihanteellisessa laitteessa jokin päivittäin käytettävä nappi saattaakin olla loppukäyttäjän kannalta vaikeassa paikassa tai ääni ei kuulu kunnolla, vaikka se olisi tuotteen merkittävin ominaisuus, Koski tietää.
