Ai me siis käyttäjälähtöisiä?


Petteri Repo

Yritykset osaavat pukea sen kauniiksi markkinointiviestiksi ja tieteelliset arvioijat vahvaksi argumentiksi: yritykset ovat käyttäjälähtöisiä, koska muuten ne ennemmin tai myöhemmin menevät nurin.

Siksi kohtaamamme todellisuus yllätti meidät, kun etsimme käyttäjälähtöisyyttä. Kysyessämme yritysten edustajilta heidän tuotteidensa ja palvelujensa käyttäjälähtöisyydestä saamme usein vastauksen sijaan hämmentyneen katseen.

Olemme oppineet ohittamaan kiusallisen hiljaisuuden kysymällä yrityksen tarjoaman tuotteen tai palvelun ominaisuuksista. Sitten siirrymme sen käyttöön ja ajan myötä käyttäjiin.

Lopulta löydämme toisemme ja yhteisesti jaettu näkemys käyttäjälähtöisyydestä alkaa muodostua. Kuitenkin vasta udi.fi-sivustolle kirjoittamamme case-käsikirjoitus tekee selväksi, mitä oikeastaan tarkoitamme käyttäjälähtöisyydellä.

"Niin, näinhän se menee!" monet toteavat ilahtuneesti. Osa jopa kysyy, saako case-kuvausta käyttää yrityksen esitellessä ja kehittäessä toimintaansa.

Totta kai saa käyttää - ja pyyntö saa meidät tuntemaan itsemme hyödyllisiksi. Taiomme näkymättömän näkyväksi.

Olen ollut mukana toteuttamassa 15 uutta case-kuvausta udi.fi:hin, eikä meidän ole kertaakaan tarvinnut turvautua lievimpään käyttäjälähtöisyyden määritelmään eli käyttäjien innostamaan suunnitteluun.

Ne yritykset, joiden kanssa olemme keskustelleet pisimpään, toimivat siis käyttäjälähtöisesti. Monet muutkin saattavat tehdä niin, mutta emme ymmärtäneet käyttäjälähtöisyyden käsitettä riittävän samankaltaisesti, jotta uskaltaisin väittää niin.

Minun on helppo valita sen välillä, että yritykset toimivat käyttäjälähtöisesti tekemättä siitä erityistä numeroa ja sen välillä, että ne julistavat käyttäjälähtöisyyttä antamatta sille paljon sisältöä. Pidän enemmän toiminnasta kuin sulopuheista.

Suomalainen käyttäjälähtöisyys näyttäytyy minulle hiljaisena, sitkeänä ja sitoutuneena puurtamisena.

Jos konsultteja tarvitaan innovatiivisissa suomalaisyrityksissä, heistä saattaa olla enemmän hyötyä näkymättömän tekemisessä näkyväksi kuin tuomassa ulkoisia käyttäjälähtöisyysoppeja yritysten strategioihin.

Kirjoittaja toimii tutkimuspäällikkönä Kuluttajatutkimuskeskuksessa.