Käyttäjäinnovaatiot - tuntematon voimavara ja kasvun lähde


Jari Kuusisto

Käyttäjälähtöistä innovointia edistävässä politiikassa on kiinnitetty kasvavaa huomiota tarkemman tiedon keräämiseen käyttäjien tarpeista sekä käyttäjien osallistamiseen yritysten innovaatiotoimintaan. Politiikan näkökulmasta ovat kuitenkin käyttäjien itse ilman kaupallista hyötymistarkoitusta tuottamat innovaatiot jääneet hyvin vähälle huomiolle. Nyt käyttäjät – varsinkin kuluttajat ja kansalaiset, on kuitenkin tunnistettu tärkeäksi innovaatioiden lähteiksi. Tällä hetkellä innovaatiopolitiikan tavoitteena onkin eri keinoin edistää käyttäjäinnovaatioita sekä niiden tuloksena syntyvää yritystoimintaa, kasvua ja julkisten palveluiden uudistumista.

Käyttäjien tekemät innovaatiot liittyvät usein jokapäiväisen elämän ongelmanratkaisuihin ja erilaisiin arkea helpottaviin parannuksiin. Tämä on kuitenkin vain osa totuutta, sillä käyttäjät myös usein kehittävät merkittäviäkin harrastuksiinsa tai ammatilliseen osaamisalansa liittyviä innovaatioita. Näin esimerkiksi silloin kun innovoijana on esimerkiksi terveydenhuollon tai jonkin muun alan erikoisosaaja, joka kehittää vapaa-ajallaan uuden tuotteen tai palvelun.

Yksittäisten käyttäjien lisäksi käyttäjäryhmät ja erilaiset yhteisöt tuottavat innovaatioita yhdistämällä ryhmän jäsenten ja usein laajempienkin ihmisjoukkojen voimavarat ja osaamisen uusien ratkaisujen tuottamiseksi. Internetin kautta yhteisöt voivat toimia hyvinkin tehokkaasti ja lähes ilman rajoja. Monet yhteisöistä ovatkin globaalisti toimivia saman kiinnostuksen omaavia ryhmiä joilla on käytössään merkittävät voimavarat ja monipuolista osaamista.

Vaikka innovaatiotutkimus on nykyään laajaa ja monimuotoista, se ei juurikaan ole kartoittanut sitä miten käyttäjät innovoivat. Meiltä yksinkertaisesti puuttuu käyttäjien osalta tietoa siitä kuka, miten ja kuinka paljon innovoi, ja missä tilanteissa innovaatioita syntyy. Toinen hyvin tärkeä kysymys liittyy siihen missä määrin käyttäjien tekemät innovaatiot löytävät tiensä laajempaan käyttöön yksityisellä ja julkisella sektorilla.

Käyttäjäinnovaatiot voivat levitä kaupallisten toimijoiden ja markkinoiden kautta. Toisaalta monet käyttäjäinnovaatiot löytävät tiensä laajemman yleisön hyödynnettäviksi kun kansalaiset jakavat osaamisensa ja uudet innovatiiviset ratkaisunsa ilmaiseksi omassa tuttavapiirissään esimerkiksi muiden samassa asemassa olevien lapsiperheiden kanssa, harrastajajoukon keskuudessa, energian säästöstä kiinnostuneiden kesken, tai vaikkapa omaishoitajien kesken vertaisryhmässä. Internetin kautta käyttäjäinnovaatiot voivat levitä hyvinkin nopeasti myös maailmanlaajuisesti joko ilmaisjakeluna tai maksullisina.

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Tekesin rahoittama InFi-hanke (2010-2012) tuo uutta tietoa suomalaisten käyttäjien innovaatiotoiminnasta. Hankkeessa hyödynnetään alan parasta osaamista ja toteutettava hanke on kansainvälisestikin katsoen aivan kehityksen kärjessä. Siinä ovat mukana alan johtavat tutkijat: prof. Eric von Hippel MIT Sloan School of Management:sta, Fred Gault UN University MERIT:stä, Jeroen de Jong University of Rotterdam:sta sekä Jari Kuusisto SC-Research tutkimusinstituutista / Lappeenrannan teknillinen yliopistosta.

Varsin mittava 3500 vastaajaan kohdistuva kyselytutkimus kokoaa tietoa suomalaisten käyttäjien innovaatiotoiminnan määrästä ja luonteesta. Näiltä osin tutkimus vastaa kysymyksiin kuka, miten ja minkä tyyppisiä innovaatioita käyttäjät tekevät. Kyselyn kautta saadaan tietoa myös esimerkiksi siitä miten paljon aikaa käyttäjiltä kuluu innovaatiotoimintaansa.

InFi-hankkeessa kehitetään myös tilastollisia mittareita joilla voidaan jatkossa seurata käyttäjien innovaatiotoimintaa ja sen kehittymistä. Tilastoinnin kautta käyttäjien innovaatiotoiminnalle voidaan saada tehokkaasti näkyvyyttä. Tätä kautta ilmiö voidaan tuoda laajempaan tietoisuuteen ja osaksi laajempaa innovaatiokeskustelua ja –tilastointia niin Suomessa kuin kansainvälisillä areenoillakin. Tavoitteena onkin, että kaikki innovaatiolähteet niin käyttäjät, kansalaiset ja käyttäjäyhteisötkin tulevat paremmin huomioiduksi sekä innovaatiotoiminnassa että innovaatiopolitiikassa ja sitä kautta heidän innovatiopotentiaalinsa voidaan hyödyntää aikaisempaa paremmin.

InFi-tutkimuksen kolmas keskeinen teema liittyy käyttäjäinnovaatioiden leviämiseen ja laajamittaiseen hyödyntämiseen. Tutkimuksessa selvitetään esimerkiksi: missä määrin käyttäjäinnovaatiot päätyvät laajempaan käyttöön julkisella tai yksityisellä sektorilla? Miten käyttäjien tekemät innovaatiot leviävät ja missä määrin käyttäjien innovaatioiden varaan syntyy uusia yrityksiä ja yrittäjyyttä? Parhaimmillaan käyttäjäinnovaatiotoiminta voi olla hyvin merkittävässä roolissa sekä talouskasvun lähteenä että julkisten palveluiden uudistajana.

Käyttäjäinnovaatioita on jonkin verran tutkittu mm. Iso Britanniassa, Hollannissa, Japanissa ja USA:ssa. Tulokset osoittavat, että käyttäjien innovaatiotoiminta on määrältään varsin mittavaa ja laskennallisesti siihen panostetaan jopa enemmän aikaa kuin yrityksissä tapahtuvaan innovaatiotoimintaan. InFi-hankkeen kautta myös Suomessa tapahtuvan käyttäjäinnovaatiotoiminnan ymmärrys nousee uudelle tasolle.

Jari Kuusisto
SC-Research
Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Development of Statistical Indicators for User Innovation and Innovation Transfers in Finland (InFi): http://www.sc-research.fi/fi/uutiset/11-03-29.htm