Tekes tahtoo käyttäjät mukaan innovaatiotoimintaan


Reijo Kangas

Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys on uusi sanapari innovaatiotoiminnan sanastossa. Tilaajan kysyntään ja käyttäjien tarpeisiin perustuvat innovaatiot osuvat erityisesti niille toimialueille, joilla on merkittävä yhteiskunnallinen painoarvo, ja jotka koskettavat suurta joukkoa ihmisiä. Tällaisia alueita ovat muun muassa kestävä kehitys ja ilmastonmuutos, liikenne, terveys ja hyvinvointi, turvallisuus sekä asuminen.

Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta on osin vanhaa ja osin uutta. Yritykset ovat toki jo pitkään suunnanneet kehittämistoimintansa asiakastarpeiden pohjalta, toimintamalli mikä edelleen jatkuu ja voi hyvin. Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyydessä uutta on näiden elementtien yhdistäminen käyttämällä uusia innovaatiomalleja.

Tilaaja vaatii sitä mitä tarvitsee

Kysyntälähtöinen innovaatiotoiminta tarkoittaa sitä, että tilaaja vaatii hankkimaltaan tuotteelta tai palvelulta itselleen tärkeitä ominaisuuksia. Tilaajan vaatimukset jo sinällään mahdollistavat uudenlaisen palvelutarjonnan kehittämisen. Puhtaasta tuotekysynnästä siirrytään siten ongelman ratkaisuun.

Julkishallinto voi ohjata innovaatiotoimintaa kysyntälähtöiseksi esimerkiksi lainsäädännön ja standardisoinnin avulla. Myös julkishallinnon toimijoiden erilaisten yhteishankkeiden avulla voidaan edistää kysyntälähtöisyyttä. Tästä esimerkkinä on ympäristöministeriön, Sitran ja Tekesin työryhmä, joka laatii kansallista toimenpideohjelmaa rakentamisen energiatehokkuuden lisäämiseksi. Käynnissä on myös tutkimus- ja kehittämishanke ekotehokkaan toimitalon toteuttamiseksi Suomen ympäristökeskukselle.

Sosiaalinen media avannut käyttäjille uuden kanavan

Käyttäjälähtöisessä innovaatiotoiminnassa käyttäjät otetaan entistä paremmin mukaan kehittämään tuotteita ja palveluita. Käyttäjä voi siten olla oleellinen osa koko innovaatioketjussa aina ideoinnista käyttöönottoon asti.

On selviä merkkejä siitä, että käyttäjät haluavat olla mukana kehittämässä niitä asioita, jotka aidosti koskettavat omaa elämää. Sosiaalinen media on osaltaan avannut uuden tehokkaan kanavan tuotteiden ja palveluiden tarjoajien ja niiden käyttäjien välille. Esimerkiksi Helsingin Siltamäen alueen kehittämiseen liittyvän asukasillan jälkeen Facebookiin perustettiin nopeasti aktiivinen ryhmä, jossa keskustelu jatkuu.

Innovaatiotoiminnan uudistuttava

Kysyntä- ja käyttäjälähtöiselle innovaatiopolitiikalle laadittiin vuoden alussa toimenpideohjelma. Sen tärkeimpänä pontimena on innovaatiotoiminnan muuttuminen ja uudistuminen. Tämä merkitsee, että tutkimus- ja kehitystyön rahoittajana myös Tekesin palveluiden on löydettävä uusia uomia.

Innovaatioiden kirjo on monipuolistunut ja nopeutunut. Innovaatiotoiminnan on uudistuttava, jotta uusien innovaatioiden osumatarkkuus ja vaikuttavuus olisivat mahdollisimman hyviä. Tekesin tavoitteena on parantaa yritysten liiketoimintaympäristöä julkisen sektorin kehittämisen rinnalla. Käyttäjiä puolestaan halutaan mukaan osaksi innovaatiotoimintaa esimerkiksi testiympäristöjen avulla.

Käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan hyödyt ovat kiistattomat niin yksittäisille yrityksille ja tutkimuslaitoksille ja laajemmin koko kansantaloudelle. Yrityksille innovaatioiden parempi osuvuus on merkittävä etu. Tutkimuslaitoksille käyttäjälähtöisyys tarjoaa mahdollisuuden tuoda paras tietämys käytännöllisten ongelmien ratkaisuun, ja tämä ohjaa jatkossa myös tutkimusta uuteen suuntaan. Kansantalouden kannalta oleellista on investointien suuntaaminen yhteiskunnallisesti merkittäviin kohteisiin ja laajempien verkostojen puhaltaminen yhteen hiileen.

Suomi keskikastissa

Suomi ei ole kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edelläkävijä, mutta emme ole merkittävästi jäljessä johtavia maita, kuten Tanskaa, Iso-Britanniaa tai USA:ta. Meidän vahvuutemme on hyvin toimiva rakenne ja sitä kautta mahdollisuus uusiutumiseen. Heikkoutenamme puolestaan on reagointihitaus ja halu toimia kuten aina ennenkin.

Myös Tekesillä on tässä suhteessa paljon tehtävää. Palvelumme ovat liian tuotelähtöisiä ja niin sanotusti erilaiset hanke-ehdotukset jäävät helposti huomioimatta. Käyttäjät ja asiakkaat pitää myös Tekesissä ottaa paremmin huomioon koko palveluketjussa. Silti Tekes on ollut mukana jo monessa käyttäjälähtöisessä hankkeessa: Moor Oy:n suunnittelema yksilöllinen koti (Lue lisää), ADC Oy:n Arabianrannan Living Lab, Lappset Oy:n Leikkiympäristöt (Lue lisää), Destia Oy:n liikennepalveluhanke (Lue lisää) ovat muutamia esimerkkejä tästä.

Puheentunnistuksessa Tekes on ollut mukana perusteknologian kehittämisestä palveluratkaisujen toteutukseen asti. Parhaillaan menossa ovat haut testiympäristöjen ja Living Lab -innovaatiotutkimukseen. Lue lisää

Reijo Kangas, toimialajohtaja, Tekes