Uuden muodin luominen on ihmeellistä


P. Repo ja P. Timonen

Valtiot kilpailevat innovaatiopoliittisella edelläkävijyydellä, minkä takia politiikan käsitteitä kehitetään nopeasti. Kansallinen innovaatiojärjestelmä alkaa olla out, triple helix ei ole päässyt mainstreamiin Suomessa, käyttäjälähtöisyys on in ja ekosysteemi on up and coming.

Perinteisesti muoti on liitetty vaatteisiin ja niiden suunnitteluun. Politiikassa muoti-ilmiöt mahdollistavat uusien toimintatapojen kokeilun ennen kuin ne vakiintuvat. Osa muoti-ilmiöistä häviää aikanaan, osa juurtuu järjestelmään. Paitsi vaatteissa, myös politiikassa on käynnissä jatkuva valinta kilpailevien ideoiden välillä.

Uudet käsitteet leviävät nopeasti, joten uudistumis- ja muuntautumiskyky on kovaa valuuttaa innovaatiopolitiikan markkinoilla. Politiikan tarkastelu muotina paljastaa kaksi ristiriitaista pyrkimystä — samankaltaistumisen ja yksilöllistymisen. Ollakseen muotitietoinen ja elinvoimainen on pystyttävä sekä erottautumaan muista että olemaan riittävän samankaltainen kuin muut.

Tarkastelimme käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan syntyä ja kehitystä asiantuntijaworkshopissa Kuluttajatutkimuskeskuksessa. Kiitämme workshopin osallistujia, jotka olivat valmiita jakamaan kokemuksiaan ja arvioimaan käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan onnistumisia ja haasteita.

Suomessa käyttäjälähtöiselle innovaatiopolitiikalle on ollut tarvetta ja käyttöä elinkeinoelämässä, julkishallinnossa ja tutkimuksessa. Se selittää sitä, että käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on pysynyt ajankohtaisena keskustelunaiheena jo yli puoli vuosikymmentä.

Käyttäjälähtöisen innovaatiopolitiikan ratkaisevat syntyhetket liittyvät kauppa- ja teollisuusministeriön uudistumiseen ja Suomen EU-puheenjohtajuuteen, jotka kannustivat lanseeraamaan uutta innovaatiopolitiikkaa. Käyttäjälähtöisyys sai väkevää poliittista tukea: ensin kuluttaja nostettiin elinkeinopolitiikan keskiöön ja sitten kysyntälähtöisyys ryhtyi muuttamaan innovaatiopolitiikan suuntaa.

Makrotalouteen liittyvä kysyntälähtöisyys sai rinnalleen mikrotalouden käyttäjälähtöisyyden vuodenvaihteessa 2005-6. Tilaa käyttäjälähtöisyydelle olivat raivanneet tietoyhteiskuntahuuma ja sosiaalisten innovaatioiden kaipuu. Tämän tilan käyttäjä otti vastustamattomasti haltuunsa.

Asiantuntijoiden kertomukset paljastavat, että Suomessa muista maista poiketen, käyttäjälähtöisyyttä on juurrutettu innovaatiopolitiikan rakenteisiin. Hitaan ja pitkämielisen poliittisen toteuttamisen ansiosta käyttäjälähtöisyyttä on nyt vaikea korvata muilla käsitteillä. Suomen käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka on siirtynyt muoti-ilmiöstä osaksi järjestelmää.

Käyttäjälähtöisyyden hengen mukaisesti politiikkaa ei ole lähdetty määrittelemään ja toteuttamaan yhtä keskusjohtoisesti kuin muita politiikkalohkoja vaan pikemminkin muita kuunnellen. Verkottuminen on sitouttanut alan toimijoita ja kasvattanut politiikan hyväksyttävyyttä silläkin riskillä että käyttäjälähtöisyys on muuntautunut jatkuvasti.

Suomessa on määrätietoisella työllä luotu pienistä kehityskuluista alkanut omaleimainen ja elinvoimainen käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka. Se on melkoinen ansio ja ihme.

Petteri Repo toimii tutkimuspäällikkönä ja Päivi Timonen tutkimusjohtajana Kuluttajatutkimuskeskuksessa.